Asuinalueiden eriytymiskysymysten tarkastelu kansainvälisestä ja tutkimusnäkökulmasta

Tässä on meidän keskustelu Aluefoorumi, Meri-Rastilassa, 18.4.2012 klo 18, Meri-Rastilan ala-aste. Meri-Rastila vetovoimaiseksi -keskustelu

Arkkitehti Hossam Hewidy (Aalto-yliopisto ja OURCity-hanke):

Kaupunkisuunnittelu ei ole staattinen tila. Kaupunkeja markkinoidaan edelleen näyttävällä arkkitehtuurilla, toisaalla taas ihmiset osallistetaan suunnitteluun. Jälkimmäisessä mallissa ihmisillä on mahdollisuus muuttaa ympäristöään ja säilyttää alueen elävyys.

Eriytyminen voi tapahtua alueen sisällä tai koko alue voi muuttua ja eriytyä.

Diskriminaatio ja erojen luominen tapahtuu marginalisoinnin kautta.

Suomessa rakennusten rappeutuminen ei ole oleellinen kysymys. Huonot koulutulokset, terveysongelmat ja työttömyys näyttävät kasautuvan tietyille alueille.

Maahanmuutolla on Suomessa lyhyt historia, kasautumista vastustetaan voimakkaasti toisin kuin muualla Euroopassa. Helsingissä toteutetaan sekoittumispolitiikkaa.

Pääkaupunkiseudulla alueilla, jossa asuu suurin osa maahanmuuttajista, näkyvät uskonnolliset erot. Kyseisillä alueilla väestöstä suuri osa on muslimeja.

Yhteisötyöntekijä Dina Fuad-Luke (OURCity-hanke):

Segregaatiosta integraatioon

Eriytymisen ja erilaisuuden tekee enemmistö tai ryhmä suojelee itseään uudessa ympäristössä.

Ihmiset eivät voi integroitua, jos heitä ei oteta mukaan yhteisön jäseniksi. Ihmiset tarvitsevat apua mukaan ottamisessa, asiat eivät tapahdu vain itsestään. Kuka tahansa voi eri elämäntilanteissa olla vähemmistöä.

Eriytyminen voi aiheuttaa tilanteen, jolloin samalla alueella eletään rinnakkaisia elämiä. Monikulttuurisella alueella, joissa on vähän keskinäistä kommunikaatiota, luottamus kärsii.

Sulautumisen vaikeudet tulevat esiin ongelmatilanteissa. Eriytyminen on ensisijaisesti köyhyyden, sairauden yms. aiheuttamaa, ei etnisen taustan.

Tasa-arvoinen yhteiskunta tarkoittaa sitä, että erilaiset tarpeet otetaan huomioon.

Yhteisen tilan prosessi (esim. kahvila) on tärkeä. Eriytyminen purkautuu ja yhteisöllisyys mahdollistuu tällaisissa tiloissa hiljalleen.

Toiminnan kautta voidaan osoittaa palvelujen puutteita ja yhdyskuntatyön kautta viestiä viranomaisille.

 Tutkija Michail Galanakis (Helsingin yliopisto) on tutkinut segregaatiota vuosikymmenen ajan ja puhuu mieluummin myönteiseen sävyyn ”antisegregaatiosta”, kuinka voimme välttää eriytymisen.

Segregaatiosta on tutkijoilla erilaisia näkemyksiä. Sitä pidetään sekä huonona että hyvänä asiana. Puhutaan eriytymisen aiheuttamasta ”empatian kuilusta”, jos yhteistyötä eri alueilla asuvien ihmisten välillä ei ole, on hankalaa kokea empatiaa. Kun ihmiset eivät kommunikoi eivätkä tunne toisiaan, eivät he myös välitä toisistaan.

Sekoittamispolitiikka ei välttämättä auta maahanmuuttajia etenkin haavoittuvien ryhmien kohdalla (vanhukset, vammaiset, yksinhuoltajat). Jos virallisiin avuntarjoajiin ei luoteta tai ole saatavilla, on yhteisön tuki lähellä.

Leimaaminen tapahtuu usein ulkopuolelta ja eriyttää alueen. Asukkailla voi olla eri näkemys ja erilaisia kokemuksia asuinalueestaan. Konkreettiset eriytymisen vaikutukset näkyvät siinä, mitä palveluja alueilla on ja miten alueille suunnataan resursseja.

Naapuruusefekti voi vaikuttaa etenkin nuoriin. Nuorilla voi olla vähemmän mahdollisuuksia, jos he kasvavat alueilla, jossa on heikommat palvelut ja köyhyyttä.

Kaupunkisuunnittelussa määritellään mitä tilassa tapahtuu, siksi se on keskeisellä sijalla eriytymiskysymyksissä. On painotettava sosiaalisesti kestävää kehitystä ja suunniteltava tulevaisuutta varten.

Asukkailla tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa asuinalueeseen ja osallistua kaupunkisuunnitteluun jo alkuvaiheessa. Suunnittelulla voidaan luoda yhteisöllisyyttä ja yhteisön eheytymistä.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s